Nyt alkaa vähitellen riittää tämä flunssatauti. Viimeiset kolme viikkoa on mennyt yskiessä ja toipumista turhaan odotellessa. Vaikea uskoa, ettei jouluun ole enää pitkästi kun kaikki suunnitelmat rauhallisesta jouluun valmistautumisesta ovat menneet lyttyyn. Ja tulevina vuosina joulukuun pitäisi olla vielä kiireisempi! Nyt sitten kaiken huipuksi sirahti hartiat ja niska oikein kunnolla, hyvä että pää kääntyy lainkaan. Eipä tarvitse suunnitella juuresten kuorimista. Itse en ole laatikkoruokien ylin ystävä, joten perhe saa odotella herkkujaan jouluun asti. Onneksi ulkona sentään on tullut talvisemman näköistä, vaikka lunta on vain todella ohut kerros. Sääennuste kyllä lupaa seuraaville päiville lisää hiutaleita joten taisimme saada valkoisen joulun jo ennen aattoa.

Jotta tämä jutska ei jäisi pelkän valituksen tasolle, laitan mukaan kuvan kesällä neulomastani lasten piposta. Hattu kävi pesussa ja Keijukainen itse ehdotti valokuvausta pipon kera nähdessään piponsa pyykkikasassa. Lankana on käytännöllisyyttä ajatellen puuvillalanka, jonka voi pestä 60 asteessa. Sikäli pipo oli uusi aluevaltaus, sillä en ole aiemmin neulonut päähineitä, villapaitoja sitäkin enemmän.