Kyllä täällä hengissä ollaan, vaikkei ihan täydessä iskussa. Flunssa iski koko perheeseen ja siitä tässä yritetään toipua. Keijukaiselle tuli korvatulehdus, ja Menninkäinen oli yksi harvoista, jonka ei tarvinnut viime viikolla olla poissa eskarista. Sillä miehenalulla on uskomaton vastustuskyky: yhtenä yönä vähän kakistelee kurkkua ja sillä selvä. Tosin on kyllä syntyessään ollut tästä porukasta suhteessa kaikkein pienin, että on kait sitten jo raskausaikana virittynyt voittamaan kaikki pöpöt.

Viime ajat on tullut tehtyä melkoisesti helmikoruja puhdetöinä, mutta tietokoneelle olen istunut harvakseltaan. Ja täytyy tunnustaa, että silloinkin enemmän pelaamaan poikien kanssa. Onneksi Kiejukainen osaa viihtyä itsekseen ja opetella piirtämistä ja värittämistä vieressä, kun äiti pelaa poikien kanssa sotimispelejä. ;) Mehiläinen nyt pörisee kaiken aikaa ja osallistuu kaikkeen. Tulee astia- ja ruokakaapitkin järjesteltyä monta kertaa viikossa, kun kaikki tavarat joutuvat lattialle säännöllisesti. Ja Mehiläinen otti muuten eilen ensimmäisen askeleen ilman tukea!

Tässä olisi teille kaamoksen päättymisen kunniaksi rannekoru "Keijun aurinko". Se on tehty Keijukaisen ehdottamista materiaaleista.